Tuntuu että se kaikki tuska mitä kipsin kanssa ei ollut, on nyt tässä jalassa. Turhaan kehuin että kipuja on ollut vähän. Nyt pystyn olamaan max tunnin istuallaan ja sitten taas jalka pystyyn. KIpulääkkeitä menee niin että pää on pehmoinen, kun sattuu, sattuu ja sattuu. Ei toivoakaan normaalimmasta kävelystä. Koko kroppa on kippurassa kun tuska viiltää. Mur.

No eilen innostuin tekemään niitä tryffeleitä kera tumman 55 % Kuubalaisen rommin. Pullosta pienen määrän kaataminen oli aivan mahdotonta. Kaikki kallis neste valui pullon sivua tiskipöydälle! Miten voi olla noin mahdotonta? Hieman taisi joukkoonkin päästä, sillä tryffeleistä tuli valtavan hyviä! Kookoshiutaleet kumosin kaikki toiseen massaan, joten kierittelyt oli tehtävä tomusokerissa. Eipä siitä haittaakaan ollut. Nameja kyllä tryffelit olivat ehdottomasti!

Ristikoita kuluu, samoin kanavanatöitä ja uusin Dan Brownin kirjakin on hyvässä mallissa.