1600- luku:
Ensimmäiset verensiirrot
eläimiltä eläimille tai
ihmisille.

1800-luku:
Englantilainen James Blundell
teki ensimmäisen verensiirron
ihmiseltä ihmiselle.

Vuonna 1900
Itävaltalainen lääkäri ja
tutkija Karl Landsteiner
löysi ABO-veriryhmät.

Vuonna 1913
Suomessa ensimmäisen
verensiirron teki Helsingin
kirurgisen sairaalan alilääkäri
Richard Faltin.

Vuonna1935
Partiolaisten
Veriliitto
perustettiin.

Vuonna1939-1944
Puolustusvoimain Veripalvelu
huolehti veripalvelutoiminnasta
koko maassa. Verta kerättiin
Vichy-pulloihin.

Vuonna1948
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu
aloitti toimintansa 1.1.1948.
Ensimmäisenä vuonna verta
luovutettiin 14 667 pulloa.

Vuonna1950
Verta alettiin kerätä
yhteispohjoismaisen käytännön
mukaisiin lasisiin
verenottopulloihin.

Vuonna1952
Plasmasta alettiin valmistaa albumiinia
ja gammaglobuliinia Amerikan Punaisen
Ristin lahjoittaman "plasmanfraktioimisaparaatin"
avulla.

Vuonna1954
Veren käyttö sairaaloissa
jatkoi kasvua. Liikkuvan
veripalvelun toiminta
alkoi.

Vuonna1957
Veripalvelu alkoi tutkia
hemofi liapotilaiden
hyytymistekijänäytteitä.

Vuonna1967
Lasiset verenottopullot korvattiin
muovisilla veripusseilla. Kryo-AHG-plasmavalmiste
paransi verenvuototautia
sairastavien hoitomahdollisuuksia.

Vuonna1970
Veripalvelussa alettiin tehdä elinsiirtoihin
liittyviä kudostyypityksiä ja
sopivuuskokeita.

1980-luvulla
Punasoluvalmisteiden
käyttö korvasi 1980-
luvun kuluessa kokoveren
käytön.

Vuonna1986
Veripalvelu rekisteröi lääkkeeksi
maailmallakin kuuluisaksi tulleen
interferonin.

Vuonna1990
Veripalvelussa alettiin tutkia raskaana
olevien naisten veriryhmänäytteitä
vastasyntyneiden hemolyyttisen
taudin ehkäisemiseksi.

Vuonna1992
Luuytimenluovuttajarekisteri
aloitti
toimintansa.

Vuonna1995
Suomeen tuli laki
veripalvelutoiminnasta.

Vuonna1998
Istukkaveripalvelun
toiminta alkoi.