Niin siis sitten kävi, että perjantaina ilmoittauduin päiväkirurgiseen yksikköön. Siellä jalkaan pistettiin miljoona puudutuspiikkiä ja minuun paaaaljon rauhoittavaa, kunnes sitten todettiin ettei ole ruuvimeisseliä, hienoon kymmenensenttiseen mutteriin jalassani. Onneksi minun ei tarvinnut sitä selvitystyötä kuunnella, sillä noloina he vaivuttivan minut uneen, jotta saivat tilattua lisää ruuvimeisseleitä, ja lisää. Lopputulos oli kuitenkin, että tongeista, taltasta, kolmiokantaavaimesta ollut hyötyä vaan ruuvi jäi sinne. Ja minulle iso haava ja kivut!

MURR

Parin viikon päästä siis uudestaan, kun entinen haava on parantunut. Jokainen voi miettiä ihan omalle kohalleen useamman senttistä haavaa kantapään kävelypinnalla.