Aamulla nukuin suhteellisen pitkään. Köllöttelin vaan ja ihmettelin kamalaa väsymystäni. Söin hieman epäterveellistä aamiaista ja jatkoin lueskelua, köllöttelyä ja nukkumista.

Kahden aikaan eksyin R:n kanssa yliopistoruokalaan katsomaan, millaista on opiskella :) Monenmoisia opiskelijoita tällä reissulla näkikin.

Seuraavaksi oli tarkoitus suunnata kauppakeskukseen, mutten sinne asti selvinnyt. Menin kotiin lukemaan Satu Hassin omaelämänkertaa: Hiukset hattuhyllyllä. Mielenkiintoinen kirja. Omareita kului muutama suoraan pussista.

Lisää unta.

Ilalla sitten kuitenkin eksyin T:n kanssa kauppaan ja ulos syömään. Paljoa ei pieneen (heh heh) ihmiseen mahdu ruokaa. Scoutdoorista löytyi kengät ja lautanen. Itkuhan siinä meinasi tulla. Niin paljon rakastan ulkoilua ja eräilyä; partiota. Siellähän ne kaveritkin ovat. T kun vielä kommentoi ikävästi aihetta, niin hyvä etten itkemään ruvennut, iso ihminen...

Hiukset lähtevät kuhisten. Onneksi ei vielä näy kunnolla. Tiistaina leikkautin niitä lyhyemmäksi. Hermot vaan tahtoo mennä, kun hiuksia on kaikkialla! Suussa, silmissä, ruuassa. Auto täynnä. Tyynyillä. Ja voi herranjestas kun ne kutittaa. Auts!

Iltasella Teho-osastoa, vettä ja sitten nukkumaan.

Hyvää yötä Jeesus myötä!