Nyt olen saanut ensimmäisen satsin suoraan rinnasta sisään. Sattui niin maan perkeleesti ja tuoli hiosti. Neljä hoitajaa oli paikalla ja neljä kertaa tuli pistettyäkin, ennenkuin elämänporttini suostui luovuttamaan vertani. Yritin pelailla uudella Nintendo DS:lläni, mutta ajatukset olivat vain pacissa ja raastavassa kivussa rintakehässäni. Tätsyllä taisi olla kiire, koska hän tiputti litkut suhteellisen nopealla tempolla, kehuen vielä tippalaskuria silmässään (jee!).

Heti kun lupa tuli kirmasin iloisena käytävälle, palatakseni heti takaisin vuotavan rinnan kanssa. Olipas kiva kokemus uida myrkyissä. Sainpahan leipää ja mehua. Ja lääkärin.