Tämä nukkumattomuus on kasvanut ihan omiin mittasuhteisiinsa jo. Illan alkaessa muuttua yöksi alkaa myös kamala tuska ja pelko siitä, eikö se uni sitten vapautakaan edes hetkeksi etomisesta ja huonosta olosta. Mitä jos uni ei tulekaan? Joudunko taas pyörimään peittoineni sängyssä, siirtymään olohuoneeseen katsomaan chattia, johon kukaan ei lähetä edes viestejä. Elimistö vaatii unta, silmät eivät jaksa pysyä auki, mutta vapauttavaa uneen vaipumista ei tulekaan.