Vietin viikonloppua SYLVA ry:n järjestämällä myöhäishaittoja kokeneiden nuorten tapaamisessa Sipoossa (tai Helsinkiähän se nykyään on). Mukana oli parisenkymmentä 15-30-vuotiasta erilaisia syöpiä eri-ikäisenä sairastaneita nuoria ja nuoria aikuisia. Kuulemma porukka oli flunssakauden vuoksi pienentynyt vielä loppuviikostakin, mutta minusta tämänkokoinen porukka alkaa olla jo aika maksimaalinen, vaikkakin meidät jaettiinkin keskustelujen ajaksi kahteen ryhmään, nähtävästi iän mukaan.

Toisaalta oli mukava tavata samassa tilanteessa olleita tai olevia ihmisiä ja keskustella monista kiinnostavista asioista esim. lapsettomuudesta ja adoptiosta, muiden suhtautumisesta ja erilaisista kiusaavista oireista, joita hoitojen vaikutuksesta oli jäänyt. Toisaalta taas koin olevani aivan väärässä paikassa, sillä monen 15-16-vuotiaan elämä pyörii hieman eri asioissa kuin minun. Osa ei myöskään muistanut omasta sairaudestaan mitään, joten kokemusten vaihto esim. hoitojen osalta oli vaikeaa. Ja kolmas minua vaivannut asia oli se, että mukana oli runsaasti, varmastikin enemmistö, heitä jotka olivat sairastaneet aivokasvaimen. Koska tämä minun blogini, voin sanoa suoraan mikä asiassa minua haittasi. Kokemuksemme olivat aivan erilaisia. Moni heistä ei selvinnyt normaalista arjesta itsenäisesti, olivat eläkkeellä tai muuten hieman yhteiskunnan toisella laidalla kanssani. Näistä keskusteluista en saanut itselleni yhtikäs mitään. Jos viisi tuntiakin keskustelemme jostain erilaisista asuntoloista, en koe oman sairauteni kannalta sitä olennaiseksi, sen verran itsekäs olen. Olisinkin kaivannut jakoa vielä sairausryhmiin paremmin, sillä leukemiaa, lymfoomaa tai vastaavaa veri-, imukodus yms.-tautia sairastavilla harvoin on ongelmia syöpäsairaudestaan johtuen näön, kuulon, tasapainon, kommunikoinnin tai vastaavien kanssa ja taas nämä ongelmat kuuluvat moniin neurologisten kasvaimien hoitoon...

Iltasella vietimme mukavia hawaii-bileitä. Tarjolla oli monenlaista mukavaa syötävää ja juotavaa. Esim. drinkkejä nimeltä Kasvutekijä, XXX, Powerkiss ja Kohito.

Nyt taas kotosalla ja järjestelyt leikkauksen jälkeiseen oleiluun jatkuvat. Siksikin kai olin hieman kriittinen kurssin suhteen, kun olisi ollut "parempaakin tekemistä".