Perjantai-iltapäivänä pakkasin itseni ja kebabisen mahani autoon, nappasin kyytiin toverin ja aloitimme jumalattomassa lumipyryssä ja liukkaudessa matkan kohti Helsinkiä. Lunta pyrytti koko matkan vaakasuoraan ja välillä ei nähnyt edes metriä eteenpäin. Salon kohdalla kutsui tee ja Halloween-leivos. Samalla ostin kaksi mini-ässä-arpaa sekä karkkia evääksi. Niin ja tietysti sen tärkeimmän: Punaisen lumilapion. Koko matkan odotimme kylttiä Vantaalle, onhan se kuitenkin suhteellisen iso kunta. Mannerheimintiellä sitten aloin usko ajaneemme liittymän ohi. Ei nimittäin näkynyt vielä puolin tunnin hortoilun ja kyselyn jälkeenkään Vantaata. Olin lähtiessä vielä ostanut tarkan Helsingin ja sen lähikuntien kartan, mutta kartturin sanoja lainatakseni "joku oli siirtänyt moottoriteitä ja jääkiekkoareenoja".

Jossain vaiheessa, lähes 1,5h hortoiltuamme löysimme Holman-kurssikeskuksen ja pääsimme höyryävän lihakeiton pariin. Majoituimme ihanaan 8 hengen huoneeseen, kerrossänkyihin. Lakanat ja pyyhkeet tulivat talon puolesta, mikä oli ihana yllätys. Illalla jutustelimme, pelailimme ja nautimme iltapalan epäterveelliseen tapaan: sipsejä ja karkkia. Kovat olivat Alias- ja Trivial-pelit. Toki myös tutustuimme toisiimme virallisesti ja epävirallisesti. Oli ihana nähdä iso joukko vanhoja tuttuja! Nukkumaan mentiin myöhään ja vielä sängyssäkin, valot poissa jutusteltiin.

Aamu koitti aikaisin, aivan liian aikaisin. Puuropatojen ääreen taas kokoonnuimme ja ihanan kirpeä sää oli vastassa matkalla ruokalaan. Taisi siinä muutama lumipallokin lennellä peuhatessamme pihalla. Aamupalan jälkeen vanhat tukarit kokoontuivat työnohjaukseen ja me uudet jatkoimme kouluttautumista mm. draaman keinoin. Hauskaa oli ja juttua riitti. Paljon tuli opittua uutta. Lounaan jälkeen vielä hieman kouluttautumista, kahvittelua ja ulkoilua sauvakävelyn merkeissä (minä tosin makasin selälläni sängyssä :D). Sitten jutustelua vanhojen kanssa heidän kokemuksistaan ja tukisuhteistaan. Samalla puhuimme vielä pikkujouluista, sekä joulukuun alun sopeutumisvalmennuksesta. Päivällisen jälkeen lisää ulkoilua, muilla taskulamppu-taistelua ja minulla, sekä toisella toipilaalla autoilua Klaukkalan Siwalle!

Illalla osa saunoi ja jopa uiskenteli, muut paistoivat makkaraa ja täyttelivät Tapiirin-ystävänkirjaa. Lisää pelailua ja jutustelua erinäköisissä kokoonpanoissa, erinäköisissä paikoissa. Ja nukkumaan mentiin myöhään!

Aamu koitti tällä kertaa pirteämmässä tunnelmassa. Aamiaista, sekä aamiaiskeskusteluja. Tavaroiden pakkaus ja huoneiden siistiminen. Sen jälkeen toiminnanjohtajan terveisiä ja yleistietoa järjestöstä. Kotiin piti lähteä aivan liian aikaisin, mutta täysillä vatsoilla ja uusilla ystävillä.

Kotimatka sujui paremmassa säässä kuin menomatka. Debriefing vielä pitsan merkeissä!