Enemmän ja vähemmän realistisia ja sokerisia elokuvia syöpäsairauden saralta:

- Menolippu Mombasaan
    Kaksi suuntaa, yksi ystävyys. Kaksi poikaa, yksi tyttö ja kaksi lippua Mombasaan...
Kauniin hauska elokuva, saa minut itkemään ja nauramaan yhtäaikaa. Toisaalta siirappinen, mutta toisaalta rankka. Sellaista elämä on. Kun on ajanut autoo, dokannu ja nainu, on niinku tehny kaiken.
Sit voi vaiks kuolla..

- Elämäni ilman minua
    Mitä sitä tekisi jos kuulisi elinaikaa olevan vain muutama kuukausi? Mukulana sanoin etten ainakaan
    kävisi suihkussa ja tekisi läksyjä. Niin varmaan edelleenkin. Tämäpä neitokainen päättää jutella
    lapsilleen kasetin jokaiseksi syntymäpäiväkseen ja muistaakseni miehelle päälle.

- Broidit
    Veli lähtee hakemaan toista veljeään sytostaattihoitoihin. Joopajoo. Alkaa siitä kun se syöpäpoika
    kuolee. Siihen lopetinkin elokuvan katselun. Jokainen on oman onnensa pappi, lukkari, talonpoika,
    kuppari ja vielä seppäkin päälle.

- Aika lähteä
    Vasta elokuviin tulossa. "30v valokuvaaja saa tietää sairastavansa parantumatonta syöpää, hän ei
    kerro asiasta lähimmilleen vaan lähtee loppuelämänsä matkalle"