Tämä nainen on ainakin ihan loppupoikkiväsynyt. Viime yö oli rauhallinen, porukka hyvää ja ruokaa riittävästi. Piti nimittäin karata välillä heselle. Nyyttikestejä vietimme aamuyöstä terveellisellä linjalla: sipsejä, karkkia, dippiä. Puhuimme erilaisista kommelluksista potilaiden kanssa, sekavia kun osastolla riittää.

Tämä yö on alkanut rauhallisesti. Joulumusiikkia, televisiota ja rauhallisia paperitöitä. Ensiapu on täynnä potilaita, mutta niin on osastokin. Ei jää fysioterapiahuoneet eikä liioin käytävät rauhaan. Onneksi tällä osastolla ei ainakaa vielä (kop. kop) ole sairaalassa riehuvaa noro-virusta. On kuulemma todella raju ja kamala, potilaat huonokuntoisia ja voivat tartuttaa ilman oireitakin. Sänkyyn kaatuu niin hoitajia kuin potilaitakin.

Olisinpa jo kotona nukkumassa. Töistä tullessa käväisin verikokeissa ja infuusiossa. Kotiin meneminen siis viivähti. Shoppailuterapiaa toisen neitokaisen kanssa puoliltapäivin ja sitten taas muutamaksi tunniksi nukkumaan. Oli se lämpöisestä sängsytä nouseminen inhoittavaa. Olisi vielä jäänyt nukkumaan mielellään.