Viikonloppuna olin vierailemassa äidin uudella asunnolla, ihanaa rivitaloelämää :) Muutenkin oli ihanan rentouttavaa.

Maanantaina sitten alkoi arki ilmoittautumalla heti aamusta jalan operointiin. Aamupäivä meni pelaillessa, telkkaria katsellessa ja lueskellessa. Yhden aikaan kuitenkin jo alkoi hieman ärrrsyttää suomalaisen perusterveydenhuollon tila (tai erikoissairaanhoidon). Nälkäkin kurni jo vatsassa, joten kippasin kola-pullollisen ja yhden Piltti-purkillisen ällöä marjahedelmäsosetta. Vasta kahden jälkeen koitti minun aikani päästä nukutettavaksi. Mutta minäpä en nukahtanut. Tädit pumppasi anesteettia (propofolia) minkä kerkesivät, mutta minä vain kettuilin. Laittoivat sitten vielä toisen kanyylin varmistukseksi.

Herääminen alkoi mukavin pikku kouristuksin, mistä lienee johtuvin. Pahoinvointi oli lievää, kipulääkettä sai riittävästi. Makoilin sitten sairaalassa pari päivää, hoitajien hellässä hoidossa. Maanantain sytotkin jäivät onneksi pois, joten huomenna vasta on kohtalon päivä.