Minua niin ärsyttää kun en jaksa ja pysty tekemään asioita joita haluaisin. Elämä on tosi kurjaa, kun aina ja kaikessa täytyy pyytää apua. Harmillisen harmillista. Joskus tuntuu että ihmiset luulevat että olen vain laiska, kun pyydän tekemään tai antamaan jotain. En ole laiska olen vain kipeä ja loputtoman väsynyt. Ja yleensä pahalla päällä. Kun mikään ei onnistu, niin ei paljoa nauratakaan.

Kävin eilen kauppakeskus Skanssissa ja muuten ihan mukava paikka, mutta minuun iski täydellinen rättipoikkiväsymys :(

Kuulin taas mukavia uutisia yksityiseltä syöpäklinikalta Docratekselta: Lainaus mediuutisten sivuilta. Hyvä että jotakuta kiinnostaa syöpähoitojen jälkiseuraamukset! Tuntuu että ne asiat ovat unohtuneet täysin, eikä osata yhdistää saatua hoitoa ilmenneihin oireisiin.

Yksityine Docrates-syöpäklinikka on avannut pediatrisen jälkipoliklinikan, joka palvelee varsinaisen lapsuusiän ohittaneta entisiä lapsisyöpäpotilaita. Yhtiön tiedotteen mukaan palvelulle on tarvetta.

- Suomessa sairastuu vuosittain syöpään 150 lasta. Syöpätyypistä riippuen lapsista paranee noin 70 prosenttia, leukemiapotilaista jopa 90 prosenttia. Syöpää sairastaneita lapsia seurataan julkisen terveydenhuollon puolella noin 18-vuotiaiksi asti. Sen jälkeen ei ole järjestelmällistä yhteiskunnan luomaa hoitosysteemiä, sanoo jälkipoliklinikan johtaja, lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Liisa Hovi.

Hovin mukaan lapsipotilaat ovat kallis potilasryhmä. Jälkiseuranta olisi tärkää kaikille lapsisyöpäpotilaille myös lapsuusvuosien jälkeen, koska monilla on syövästä parantumisen jälkeenkin ongelmia, joissa heitä pitäisi auttaa.