Täällä sitä edelleen hengissä porskutetaan. Tosi alamaissa ja suruissaan. Painetta alentavaa lääkettä jatketaan ja eespäin mennään. Aivoissa ei kait mitään maata mullistavaa ollut. Kurjaa kurjaa kaikki vaan. Tai no JonnaKonna ihana lähestyi minua ilostus-kilostus-muistamisella ja se oli vallan mukavaa. Ajattelin aamulla herätessäni että tänään on uusi parempi päivä, kunnes opettaja oli lähestynyt minua essee aiheellaan:

1.Kuolema. Pyydän henkilökohtaisia ajatuksiasi kuolemasta.
Pohdiskele mitä ajattelet tällä hetkellä

OMASTA KUOLEMASTASI

LÄHEISEN KUOLEMASTA                          

POTILAAN KUOLEMASTA

Eikös olekin hyvä alku päivälle. Menen mussuttamaan suklaatia peiton alle loppupäiväksi. Kiitos kaikista kommenteista, jokainen auttaa aina hetkeksi eteenpäin ja kun on monta ilostusviestiä ja -juttua, voi olla pitkäänkin paremmalla päällä.