Aloitin aamun keskustelemalla syvällisiä (ja vähemmän syvällisiä) messengerissä. Pohdimme mitä todellista hyötyä on ollut vaikeasta elämästä. Negatiivisia juttujahan sitä keksii aina, mutta entäs positiiviset? Yksi asia nousi kyllä yliset muiden ja se on kiitollisuus. Nykyään osaa olla kiitollinen pienistä asioista. Siitä että voi mennä yksin suihkuun, että aamulla pääsee itse sängystä. Että voi mennä kouluun tai töihin. Että saa olla kotona. Vielä kun vain aina muistaisi kuinka hyvin ne omat asiat loppupeleissä on! Koirana olisi hyvä olla:

Ote koiran päiväkirjasta:

Päivä 180
0800 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
0930 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
0940 JEE! Kävelyretki! Mun lempparia!
1030 JEE! Autoajelu! Mun lempparia!
1130 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!
1200 JEE! Lapset!Mun lempparia!
1300 JEE! Piha! Mun lempparia!
1600 JEE! Äiti! Mun lemppari!
1700 JEE! Koiranruokaa! Mun lempparia!